I could write it better than you ever felt it

Mun pitää oikeasti hommata nettiliittymä puhelimeen, Instagramitin tänään Starbucksissa (säästän teiltä kaikilta vaivan kommentoimalla itse: LOL) ja oli jotenkin tosi terapeuttista päästä pitkästä aikaa kännykällä nettiin. Jostain syystä tämä meidän asunnon wifi ei nimittäin toimi mun puhelimessa, enkä ymmärrä miten oon kestänyt näin pitkään ilman jatkuvaa yhteyttä twittereihin ja instagrameihin ja facebookkeihin.

Mutta tosiaan, suuntasin tänään siivoilujen jälkeen Angelille (Angeliin?) Starbucksiin, koska olin päättänyt että mun tarvitsee juoda chai tea lattea ja tehdä suunnitelmia NaNoWriMoa varten. Chai latte oli tooosi hyvää, oon tehnyt laajaa tutkimusta aiheesta ja voin todeta että Lontoon Starbuckseissa chai latten laatu vaihtelee yllättävän paljon. Tää oli juuri sopiva, sellainen äklömakea ja mausteinen ja söpön baristan tekemä. Tuli kyllä myös todettua, että kannattaisi varmaan antaa Starbucksissa joku helppo brittinimi tästä lähtien, Jane tai jotain, koska mun nimellä yhden teemukillisen tilaaminen on ihan tarpeettoman hankalaa.
"What's your name?"
"Aino."
"...?????"
"A-I-N-O..."
*myyjä kirjoittaa mukiin I tai A, tai ALNOS*
*barista keittää teekupposen*
"Uuhhhmmmmm.... Alnos? Eino? Who ordered a chai tea?"

NaNoWriMo-suunnitelman kanssa etenin hiukan, mutta en niin paljon että mulla olisi esittelykelpoisia ideoita. NaNoWriMo (National Novel Writing Month) on siis jokamarraskuinen tapahtuma, jonka tarkoituksena on kirjoittaa romaani kuukaudessa. Jep. Mulla on kolmas vuosi lähdössä käyntiin joten kai tätä voi jo harrastukseksi sanoa, vaikka en kovin tosissani mitään romaania olekaan kirjoittamassa. Tänä vuonna odotan NaNoa erityisesti sen takia, että pääsen tutustumaan uusiin jänniin ihmisiin (NaNo-ihmiset ovat poikkeuksetta jänniä) ja näkemään, millaiset kirjoituskuviot täällä Lontoossa on. Myöskin on kiinnostavaa nähdä, miten hyvin pystyn tekstiä tuottamaan nyt kun en ole ylppäreiden jälkeen mitään näitä blogipostauksia pidempää kirjoitellut.

NaNo tosiaan alkaa vasta marraskuun ensimmäinen päivä, mutta sitä ennen on tietysti kaikkia sitä ennakoivia tapahtumia tiedossa, ja oikeaoppiseen wrimo-tyyliin aloitin tietysti intoiluni jo kesäkuussa. Yritän pitää NaNo-jutut enimmäkseen poissa täältä blogista (koska ketään ei kiinnosta kuulla, montako sanaa olen minäkin päivänä kirjoittanut ja millaiseen juoniumpikujaan olen itseni ajanut), mutta tässä tuli nyt tämmöinen informaationpätkä, että kaikki ovat sitten kärryillä jos satun asiasta jotain mainitsemaan :) Hostäitini aikoo onneksi myös osallistua, mikä tekee marraskuusta joko helpomman (hostmami ymmärtää luovaa tuskaani ja kohonnutta kahvinkulutusta) tai vaikeamman (kumpikaan ei muista ruokkia lapsia tai koiria) mutta toisin kuin minulla, sillä on oikeasti tavoitteena tuottaa jotain julkaisukelpoista. Vähän masentaa jo tässä vaiheessa ajatella mun omaa scifi-draama-komedia-aikamatkustusmaailmanloppumössöä ja verrata sitä hostäidin selkeään ja selväpäiseen romaaninpoikaseen, johon se on jo ammattilaisten avustuksella väsännyt myyvän synopsiksen. Noh. Saanpahan viettää kuukauden kahviloissa ja pubeissa hengaillen ja kirjailijaa leikkien!

(P.S. Keskimmäinen lapsi kysyi tänään, miksi aion pukeutua Halloweenina. Erittäin hyvä kysymys. En oo viettänyt Halloweenia suunnilleen kymmeneen vuoteen.)