maanantai 25. helmikuuta 2013

Got postcards from my former selves saying "how've you been"

Nyt on ollut Suomi-vieraita, koira-, marsu- ja talovahtina olemista, bileitä, Leijonakuningasta, pubeja ja koirankakan pyyhkimistä lattialta, ja eilen hostien palattua lomalta vanhimman hostpojan 15-vuotissynttärit - vaiheikkaat pari viikkoa siis takana. Postauksen kuvat siskoni M:n ottamia, kiitos hänelle!

Oli ihanaa saada ensin kaveri ja sitten perhe Suomesta tänne, aika vain meni tosi nopeasti ja nyt on kyllä taas vähän Suomi-ikävä, mutta (liian) pianhan mä olen taas Suomessa pääsykokeita tekemässä. Toivottavasti saan myöskin vielä suomalaisvieraita tänne, vink vink kaikki jotka ette ole vielä käyneet mua moikkaamassa...


Horseguards auringonlaskussa
Suomi-H:n visiitti pari viikkoa sitten käytettiin enimmäkseen shoppailuun ja vähän kultuuriinkin taiteen ja, no, pubikulttuurin muodossa. Löydettiin George Orwellin kantapubi Sohosta ja hienoja kirjoja (mm. P.G. Wodehousen krapulateoriaan perustuva The Hungover Cookbook ja rakkaan moppitukkapormestarimme kuolemattomille viisauksille omistettu The Bigger Book of Boris) konkurssiin menneen HMV:n alesta. Täydellisen punaisen flanelliruutupaidan metsästys vain jatkuu edelleen :( Hostäiti ihanana ihmisenä vapautti mut babysittauksesta siksi aikaa kun H oli täällä, niin saatiin kaikki illat juoksennella ympäri Lontoota vaikka päivisin mulla olikin yleensä vähän töitä. On omituisen tavallisen oloista, kun Suomesta tulee porukkaa käymään, jotenkin olin odottanut että olisi tosi outoa kun Suomi-ihmiset yhtäkkiä tulevat mun Lontoo-kuvioihin mukaan, mutta ei se sitten olekaan. Kivaa, ja kotoisaa, oli hengailla.

Westminsterin Tube
Muutama päivä H:n lähdön jälkeen Lontooseen saapui mun Suomi-perhe, joka vietti hiihtolomaviikon täällä meidän kämpillä kun hostit olivat puolestaan lomalla Kanariansaarilla. Käytiin British Museumissa, Let It Be -musikaalissa (suosittelen!) ja tietysti myös shoppailtiin vähän, vaikka sen suhteen aika loppui ehkä vähän kesken. Dogsittasin paitsi meidän koiria, myös niiden yksivuotiasta sekopääpentua, mikä vähän rajoitti menoa mutta lomaviikko sujui silti leppoisasti ja tuntui lomalta. Talovahdiksikin uskallan ehkä jäädä uudelleenkin, kun en tätä kämppää onnistunut viikossa polttamaan, murtovarkaat pysyivät loitolla eikä kukaan koirista kuollut. Huh.

Sama auringonlasku, nyt St James Parkissa
Mulla alkaa tulla puoli vuotta Britanniassa asustelua täyteen, ja tietysti kaikenlaisia fiiliksiä tässä on ollut. Lähestyvä puolivuotispäivä ja Suomi-vieraat ovat saaneet kelailemaan näitä kuluneita kuukausia, valintoja joita olen tehnyt, juttuja joita on tapahtunut. Äiti kysyi täällä ollessaan, että mikä nyt on parasta Lontoossa asumisessa, ja silloin en osannut vastata. Nyt oon miettinyt asiaa, ja ehkä kaikkein parasta on se, että Lontoo on täyttänyt mun odotukset kaikin puolin (kiitos suomalaisille käännösavusta -.-). Tietenkään en ennen tänne tuloa osannut yhtään kuvitella, millaista elämä täällä oikeasti olisi, mutta Lontoo on ollut kaikkea, mitä siltä toivoinkin. Olen saanut ihania ystäviä, olen oppinut puhumaan englantia sujuvasti, olen kirjoittanut novellan ("lyhytromaani", terveisin sanakirja.org) olen juhlinut aamuviiteen, olen kävellyt kumisaappaat ja villapaita päällä Essexin maaseudulla - nummia siellä ei ole, mutta muuten superkaunista, olen oppinut vihaamaan metron aamuruuhkia ja Lontoon surkeaa talvea, ja rakastamaan small talkia koirienulkoilutuslenkillä ja sitä, miten "a cup of tea" on ratkaisu kaikkeen.


Minun kuva!

Tänään suren, kun en saanut lippuja Fall Out Boyn comeback-keikalle (ne myytiin loppuun pari minuuttia ennen kuin ne edes tulivat myyntiin, olen ihan raivoissani kuulkaas) ja joudun istumaan kotona babysittaamassa sen sijaan että riehuisin Camdenissa pillifarkuissa ja eyelinereissa ja leikkisin olevani 14. Tätä tämä aikuisuus nyt sitten kai on. :D

4 kommenttia:

  1. Lontoo on kyllä suurkaupungiksi kotoisan oloinen ja siellä on helppo kulkea (varsinkin jos tietää vielä bussilinjatkin). Valitettavasti pitää olla melko varakas asuakseen siellä.

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Jep, mun täytyy hommautua rahakkaisiin töihin että voin ostaa ainakin sen kakkosasunnon täältä!

      Poista
  2. Hei olen tulossa huhtikuussa lontooseen kesäksi. Mitä kautta olet tutustunu uusiin ystäviin siellä ? Käytkö siellä kielikurssilla vai ? ja jos käyt niin maksaako se paljon ? Oliko heatrow kentä epäselvä vai selvä ? Alkaa jo jännittämään. :)

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Tuolta au pair -vinkkejä-tagista löytyy juttua kavereiden saamisesta ja muustakin (mahdollisesti) hyödyllisestä, käypä kurkkimassa.
      En oo käynyt kielikurssilla ja hinnoista en osaa sanoa, mutta ainakin tarjontaa täällä on paljon. Hostperheeltä kannattaa kysellä, josko ne tietäisivät läheisistä kielikouluista :)
      Heathrow'n kentällä on tosi selkeät opasteet joka paikkaan, joten ei siellä eksymään pääse. Tsemppiä sulle, ja tervetuloa Lotooseen! :)

      Poista