Say you'll stay the night, 'cause we're running out of time

Tälle viikolle ei oikein ole ollut mitään bloggattavaa. Oon tehnyt paljon töitä, viikonloppukin meni esim. korvatulehduksesta kärsivää hostlasta lääkärissä ja apteekissa käyttäen, joten mitään tajunnanräjäyttävää kirjoittamisenaihetta ei ole ollut. Muutamassa muussa au pair -blogissa ollaan kuitenkin aupparivuoden lopun lähestyessä listailtu asioita, jotka pitää vielä saada tehdyksi ennen lähtöä. Mulla oli tällainen postaus työn alla joskus kauan sitten, mutta nyt tehtävälistaukset on vielä tärkeämpiä, kun Lontoo-ajan loppu häämöttää jo ahdistavan lähellä.

Siispä, muutama juttu, jotka haluan vielä tehdä ennen lähtöä. Mulla on vähän reilu kuukausi jäljellä ja jotenkin tämä ajan loppuminen kesken ahdistaa niin paljon etten ole saanut oikein mitään konkreettisia suunnitelmia tehtyä, kun mietin että aikaa ei kuitenkaan ole tarpeeksi. Nyt pitää siis ryhdistäytyä, muuten istun kotona siihen asti että joku raahaa mut lentokentälle ja sitten oonkin jo Suomessa. Pariisin-reissun olen kuitenkin hylännyt raskain mielin, sille ei vaan ole enää aikaa kun silloin toukokuussa en pystynytkään lähtemään. :(

To do viimeisille Lontoon-viikoille

1. Reissaan vielä Lontoon ulkopuolellekin.

Lontoo-syndrooma on iskenyt täysin ja välillä on vaikea muistaa, että muuallakin on elämää. Tänä viikonloppuna olisi kuitenkin tarkoitus lähteä sohvasurffaamaan jonnekkin päin Englantia, ja hostien loma-asunnolle Essexiin olisi myös kiva päästä ennen kuin lähden. Kaduttaa vähän, etten ole käynyt siellä enempää vaikka hostit melkein joka viikonloppu menevät ja se on tosi ihana paikka, mutta kaverit Lontoossa painaa mun vaa'assa kuitenkin enemmän kuin viikonloppu pienessä maalaiskylässä hostperheen kanssa.

2. Pride in London!

En vieläkään tiedä miten tähän päädyttiin, mutta oon menossa vapaaehtoiseksi Lontoon Pride-tapahtumaan kesäkuun vikana viikonloppuna. Jännää! En oo koskaan ollut lähelläkään mitään Pridea, missään koskaan, joten vastuuhenkilöksi ryhtyminen oli looginen ensimmäinen askel, eikös? Tunnen itseni tosi junnuksi siinä porukassa muutenkin, vapaaehtoisista suurin osa on keski-ikäisiä, ja miehiä. Luulin että vapaaehtoishommat oli nuorten naisten juttu? Kivoilta kaikki vaikuttavat kuitenkin, joten eiköhän tuosta hyvä tule.

3. NaNoWriMo-kavereiden tapaaminen.

Kiireiset lontoolaiset on kiireisiä, ja aikataulujen yhteensovittaminen on hankalaa, mutta pakko mun on mun kirjailijakollegoita vielä ehtiä treffata. NaNo-tyypit ovat olleet ihania ja saivat mut ekoista miiteistä lähtien tuntemaan oloni tosi tervetulleeksi niin Lontoon NaNoWrimo-piireissä kuin Lontoossa ylipäätään.

4. Doctor Who Experience Cardiffissa tai Harry Potter Studio Tour Lontoossa.

Jompi kumpi on pakko päästä näkemään! Potter olisi helpompi koska se on Lontoossa, mutta DW kutsuisi enemmän. En ole kunnon fanityttö jos en kumpaakaan noista ole nähnyt. Lisäksi tietysti mun ensimmäinen Britannian-reissu suuntautui juuri Cardiffiin ja 12-vuotias pikku-Aino rakastui täysin ja vannoi tulevansa takaisin vielä monta kertaa. Niin kuin tulinkin, mutta Cardiffissa en ole päässyt uudelleen käymään.

5. Siskon kanssa hengailu

Pikkusiskoni tulee ensi kuussa kielikurssille Lontooseen, jii! Käyn ryöstämässä sen sieltä koulusta. Tai siis. Kun porukat kävi talvella täällä, tuntui että aika meni ihan liian nopeasti, nyt toivottavasti saadaan hengata rauhassa, mikäli kurssiaikataulu sallii.

6. Paardi

En ole kovin ahkerasti käynyt bilettämässä täällä, kun pubiin on niin helppo mennä yksille tai kolmille ja sieltä pääsee aikaisin kotiin nukkumaan, mikä sopii mun vauvamaiseen unirytmiin parhaiten. Ja varsinkin Suomityttöjen kanssa tunnutaan aina päätyvän ihan tyhmiin paikkoihin, mutta jos nyt lopun häämöttäessä onnistuttaisiin viettämään edes yksi hyvä klubi-ilta. Islingtonin O2 Academy on edelleen käymättä, vaikka kaikki kehuu sitä ja olen asunut kävelymatkan päässä siitä melkein vuoden, häpeän itseäni. Jonnekin pitää siis vielä päästä juhlimaan.

7. Juhannus!

...Mistä päästäänkin aiheeseen juhannus. Viime jussi meni töissä kärsiessä, mutta muuten olen viettänyt kaikki juhannukset mökillä. Nyt täytyy löytää joku korvike. Merimieskirkolla olisi jotain menoa, mutta en ole varma, onko Suomi-ikävä niin kova että sinne asti raahautuisin. Merimieskirkko on kyllä ihan paras paikka, jos asuisin täällä pidempään niin siellä tulisi varmasti enemmänkin ravattua. Sieltä saa ruisleipää ja salmiakkisuklaata, paras kirkko ikinä!

8. Joku nähtävyysjuttu.

London Eye, London Zoo, Sherlock Holmes Museum, (joo no siellä on aina hirveä jono aasialaisturisteja ovella niin en oo jaksanut jonottaa, tiedän että se oli mun ensimmäiset jutut jotka teen Lontoossa -listalla joo) tai joku muu sellainen paikka, missä turistin kuuluu käydä ja jota en ole vieläkään nähnyt. Shardiin haluaisin ihan kamalasti, mutta en taida uskaltaa. Ehdotuksia?

9. China Town.

Sohon seuduilla tulee kyllä varmasti vielä hengattua, mutta listaan tämän silti, voisi mennä vaikka syömään joku ilta. China Town on ihana, rakastan kaikkia niitä ravintoloita ja omituisia ruokakauppoja *___* Kiina-kuume on muutenkin kova, ja China Town tarjoaa jonkinlaista ensiapua siihen.

10. Leffaan.

No kyllä on jännä elämä minulla... Mutta täällä suurin osa leffoista tulee ensi-iltaan paljon ennen Suomea (The World's End Martin Freemaneineen on ainakin pakko nähdä :3) ja Prince Charles Cinema (muiden muassa) järjestää kaikkia kivoja spesiaalijuttuja, kuten Mean Girls Quote-Along, joka kuulostaa niin eeppiseltä ettei mikään koskaan. Maratoonejakin olisi tarjolla, mutta Taru Sormusten Herrasta jätti jo ikuiset traumat - yksi asia mitä britit eivät osaa tehdä on mukavat leffateatterituolit.

Tämmöisiä nyt mietiskelen. Lisäksi mietiskelen, millä taikatempulla aion pakata viisi matkalaukullista tavaraa yhteen, mielellään alle 23-kiloiseen laukkuun, miksi kesä ei tule Lontooseen, ja pitäisikö mun pikkuhiljaa alkaa miettiä sitä Suomeen paluun ajankohtaa. Jännän äärellä ollaan taas.