Canary Wharf

Eilen piti päästä kotoa pois siivoojan tieltä joten päätin toteuttaa suunnitelman, joka mulla on ollut pidemmän aikaa. Menin tutkimaan Canary Wharfia, ja otin jopa kameran mukaan, joten kuvapostausta pukkaa!

Canary Wharf on siis Isle of Dogsilla sijaitseva bisnes-/pankkikeskus, josta löytyy, no, niitä pankkeja, ja Britannian toiseksi korkein rakennus, 1 Canada Square. Muuta en siitä tiennyt, mutta jostain syystä halusin hirveästi mennä sinne - ajattelin kai että se olisi jonkinlainen Lontoon Manhattan. Meiltä menee onneksi bussi suoraan Canary Wharfin asemalle, joten hyppäsin kyytiin ja ajelin Hackneyn ja Tower Hamletsin läpi ja sain samalla sightseeingin paikoista, joihin ei muuten oikein tulisi mentyä. (Lue: olen snobi enkä uskalla mennä Itä-Lontooseen.) Bussit on täällä hirvittävän hitaita koska liikennettä on paljon ja bussipysäkkejä ihan oikeasti välillä 50 metrin välein, mutta maisemat on double deckerin kyydistä yleensä sen arvoisia.

Hackney Town Hall oli vastoin kaikkia odotuksia tosi hieno! Tykkään noista palmuista. 



En tiedä mikä idea mulla oli tässä kuvassa. Risteys Hackneyssa!

Canary Wharfiin päästäkseen piti mennä tuollaisen poliisivartion ohi. Muutenkin poliiseja oli Canary Wharfissa joka nurkalla.

1 Canada Square, Britannian entinen korkein rakennus.

Kanaali ja korkea talo

Pörssiuutisia

 Canary Wharf oli siitäkin omituinen paikka, että siellä oli tosi vähän liikennettä. Tuon pörssiuutistalon edessä oli risteys liikennevaloineen kaikkineen, mutta koko sinä aikana kun seisoskelin siinä kuvaamassa, ohi meni vain yksi yksinäinen taksi. Tuli mieleen sellainen lasten liikennekaupunki jotenkin. Ihmisiä siellä kyllä siis oli, mutta ei autoja.

Korkea talo taas. Nämä oli jotenkin masentavia.

Canary Wharf ja City of London on tarkoitukseltaan melko samanlaisia paikkoja käsittääkseni, molemmissa on pankkeja ja stressaantuneen näköisiä pukuihmisiä, mutta City on paljon kodikkaampi, koska siellä on sekä uusia että vanhoja taloja ja jotenkin enemmän fiilistä kuin noissa Canary Wharfin 2000-luvun alkupuolen lasitorneissa.



Sitten, siellä kaikkien talojen keskellä oli yhtäkkiä tuollainen pieni metsikkö, jonne menin seikkailemaan, ja jonka toiselta puolelta löytyi ostoskeskus! Hämmennyin, mutta menin kuitenkin pyörimään kaupoissa ja sain vihdoinkin ostettua uuden webkameran, kun mun läppärissä oleva kamera ei jostain syystä suostu yhteistyöhön Skypen kanssa. Huomio siis kaikki ihmiset, voidaan vihdoinkin soittaa videopuheluita!

Shoppailujen jälkeen kyllästyin ja harhailin takaisin bussipysäkille ja palasin tuttuun ja turvalliseen Islingtoniin. Loppujen lopuksikaan en oikein osannut päättää, oliko Canary Wharf jännä vai pelkästään helvetillisen ruma ja jotenkin kauhistuttava paikka. Mutta tulipahan käytyä.